Minkkiset

Katovuodet osuivat myös Viitasaaren Konginkankaan Kalaniemeen, jonka kaikki neljä tilaa Soskonniemi, Kajama, Räihä ja Hakola autioituivat vuonna 1602 väliaikaisesti. 1630-luvun pahat kadot ja sotaväenotot johtivat siihen, että vuosien 1636 ja 1654 välillä kaikkien näiden talojen isäntäsuku vaihtui. Räihän Klemetti Matinpoika Kaukonen otettiin sotaväkeen ja tila autioitui. Vuonna 1641 ja vuodesta 1650 sitä asutti Klemetti Räihä. Erkki Minkkinen ja hänen vaimonsa Juudit ryhtyivät vuonna 1650 isännöimään Soskonniemeä, jossa, tai siitä halotuissa Soskossa (1766) tai  Mäkelässä (1803), sama suku on asunut nykypäivään saakka.

Ajankohtien ja olosuhteiden samanaikaisuus viittaisivat siihen, että Viitasaaren Kalaniemeen muuttanut Erkki Minkkinen voi olla Saarijärven Kuukkajärven Minkkisiä, mahdollisesti Erkki Laurinpoika, joko autioituneista kantataloista tai lohkotuista taloista, joissa oli isäntinä useita Laurinpoikia. Kuukkajärven vanhin talo oli Salmela, jonka ensimmäisenä isäntänä oli vuonna 1548 Paavo Minkkinen. Toinen kantatalo oli Paanala, jonka isäntänä oli vuonna 1559 Paavon veli Niilo Minkkinen. Nämä kantatalot autioituivat ja saivat uudet isäntäsuvut vuoden 1639 jälkeen. Halotut tilat säilyivät Minkkisten hallussa ja Kuukkajärven tai Uuraisten Minkkisiä asuu yhä Minkkilässä.

Minkkisten suku on lähtöisin Savosta, "sillä Minkkisiä asui vanhastaan Pellosniemen pitäjässä nykyisen Mikkelin eteläpuolella".

Sukuseuramme on toiminut 20 ensimmäistä vuottaan Erkki ja Juudit Minkkisen jälkeläisten eli Soskon Minkkisten sukuseurana.

Sukumme on haarautunut Soskon, Uotilan, Rinteen, Mäkelän, Mäntylä-Kosken, Honkalan ja Hakolan sukuhaaroihin. Historiaa ja kuvausta talojen ja sukuhaarojen elämästä on luettavissa talokohtaisissa osioissa.

Vasemmalla kopio Esa Minkkisen laatiman sukuselvityksen ensimmäisestä sivusta.
Tieto-osuus alussa perustuu Petri Minkkisen tutkimuksiin.

Rautalammin kartta


Rautalammin vanhan hallintopitäjän kartta, jonka löydätte myös linkkejä-välilehdellä olevasta Petri Minkkisen artikkelista "Sisämaan erämaiden asuttaminen ja rajahistoria keskiajalta suurvaltakaudelle" on peräisin teoksesta Jalkanen, K.J (Kaarlo Jonathan) Rautalammin vanhan hallintopitäjän historia, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 47 osa, Pitäjänkertomuksia VI, Helsinki 1900, karttaliite. Kartan on valmistanut aktiebolaget F. Tilgmann, Helsingfors ja käyttöoikeuden on myöntänyt Nordic Label / Carola Lindholm.

Tästä klikkaamalla saat isomman kuvan.

Soskon Minkkisten "levinneisyyskartta"

Linkistä avautuvan google-kartan avulla voit katsella Soskon Minkkisten sukuhaarojen kantatilojen sijaintia.

Klikkaa kartta esille

Soskon sukuhaara
"Soskonniemi sijaitsee Keiteleen rannalla 12 km Konginkankaan kirkolta. Tilalla viljellään rehukasveja ja kasvatetaan karjaa.Tilalla on vuonna 1957 uusittu hirsinen päärakennus sekä kivinavetta". Näin kertoo Suomen maatilakirja, osa 8, vuodelta 1966.

Soskonniemi on se paikka, josta Erkin ja Juditin taival, samalla nyt tunnetun sukumme historia alkaa. Talon katolla on viiri 1648. Siitä asti Soskonniemen kantatila on ollut sukumme hallinnassa.


Uotilan sukuhaara
"Uotila, 34 km Suolahdesta ja 25 km Äänekoskelta. Ollut aikaisemmin osa Konginkankaan tilasta, joka vuonna 1807 sai nimen Uotila. Omistajat Kalle Minkkinen vuodesta 1900 ja puolisonsa Hanna (os. Rautiainen) vuodesta 1904. Ollut isännän suvulla ainakin vuodesta 1808. Uotilasta on erotettu yhteensä 13 tilaa, yli 100 hehtaaria. Pinta-ala on 344 ha. Talouskeskus on viljelysten keskellä Äänekosken, Viitasaaren ja Sumiaisten tien risteyksessä. Päärakennus on vuodelta 1850, navetta, jossa on vesijohto vuodelta 1927. Tilalta myydään lihaa ja maitoa paikkakunnalle. Mäntymetsästä on myyty saha-, paperi ja faneripuuta. Uotilassa on tuulimylly ja pärehöylä. Isäntä toimii kunnallisissa luottamustehtävissä". Näin kertoo Uotilasta Suomen maatilat, osa viisi vuodelta 1933.

Rinteen sukuhaara
"Rinteen tila sijaitsee Niinilahden kylässä, 17 km Viitasaaren kirkolta. Viljelysten ympäröimä 1934 uusittu hirsinen päärakennus sijaitsee Aroniemen tien varrella, Keiteeleen Niinilahden rannalla. Tila on erotettu Tenholan kantatilasta ja kuulunut suvulle 1800-luvun puolivälistä alkaen.  Tilalla on viljelty viljaa, kasvatettu karjaa. Metsissä on suoritettu kasvatuksellisia hakkuita". Näin kertoo Suomen maatilakirja, osa 8 vuodelta 1966.

Mäkelän sukuhaara

"Mäkelän tila on erotettu Soskonniemen kantatilasta ja kuulunut suvulle vuodesta 1805. Tila sijaitsee Kalaniemen kylässä 10 km Konginkankaan kirkolta. Tilalla on hirsinen päärakennus vuodelta 1914 sekä hirsinen, tiilivuorattu karjarakennus vuodelta 1952". Näin kertoo Mäkelästä Suuri maatilakirja, osa 8 vuodelta 1966.

Koski-Mäntylän sukuhaara

"Koski (Mäntyniemi), 60 km Suolahden asemalta, 120 km Jyväskylästä ja 8 km Suovanlahden laiturilta. Kosken tilan kanssa on yhdysviljelyksessä Mäntylän ja Kyöstilän tilat. Omistajat vuodesta 1887 Kalle Minkkinen (s.1861, k. 1935) ja puolisonsa Vilhelmina (os Närhi s.1870, k 1932)). Tila ollut emännän suvulla noin 200 vuotta. Pinta-ala on 1300 hehtaaria. Talouskeskus on viljelysten keskellä Suotajärven ja Mäntyjoen rannalla. Mäntylän tilan päärakennus on rakennettu vuonna 1919. Tilalla on kaksi kivinavettaa vuodelta 1910 sekä kivisikala. Navetassa on vesijohto ja automaattiset juomakupit. Tilalla kasvatetaan karjanhoidon lisäksi hevosia myytäväksi, hoidetusta metsästä myydään saha- ja faneripuuta. Tilaan kuuluvaan koskeen on rakennettu sähkölaitos, mylly ja raamisaha. Tilalla on myös oma meijeri ja omistaja harjoittaa sekatavarakauppaa". Näin kertoo Suomen maatilat, osa 5 vuodelta 1933.



Hakolan sukuhaara


Hakolan tilan perusti vuonna 1599 Kajaman kantatilan poika Tuomas Jaakonpoika Kaukonen. Talo rakennettiin mäen päälle Itä-Suomelle tyypillisen vaara-asutuksen malliin. Korppis- ja Hakojoet virtaavat mäen alla, toinen etelässä, toinen pohjoisessa. Hakojärvi on noin kilometrin päässä. Lähellä olivat hyvät kaskimaat ja tulevat pellot. Vuosien 1628 - 1910 välillä Hakolan kantatilan alueelle syntyi 37 uutta savua eli taloa, torppaa tai mäkitupaa, esimerkiksi ensimmäisenä naapuritalo Heikkilä (tiedot Konginkankaan kirjasta).

Soskon Erkki Minkkisen jälkeiseen seitsemänteen sukupolveen kuuluva David Adaminpoika Minkkinen (s. 8.3.1842, k. 8.12.1914) avioitui Hakolan tyttären Sofia Hakkaraisen (s. 7.5.1841, k. 19.3.1878) kanssa ja näin Minkkisistä tuli Hakolaa isännöivä suku. Heille syntyi kolme lasta, joista nuorimmat Verner ja Ida Maria kuolivat lapsina. Myös Sofia menehtyi nuorena, David avioitui uudelleen  Miina Hämäläisen (s. 11.2.1866, k. 5.3.1934) kanssa ja heille syntyi Ida-tytär, joka kuoli jo nuorena. (Miinan äiti oli myös Hakolan tyttäriä ilmeisesti Sofian äidin sisko tai serkku. Miina oli myöhemmin Kummiksi kutsuttu henkilö, Hakolan sisarussarjan "varamummu"). 

Davidin lapsista varttui aikuiseksi ainoastaan Johan (s.31.7.1869, k. 30.8.1930), josta tulikin Hakolan isäntä ja suurperheen isä. Johan meni naimisiin Matilda Hytösen (s. 16.7.1875, k 8.12.1951) kanssa ja he saivat 15 lasta, joista Otto, Ida ja Eino menehtyivät lapsina. Tyttäristä Helmi meni miniäksi Hautsaloon, Elsa Hannulaan ja Vieno Korppiselle. Ellistä tuli Saarijärveläinen, Olga hoiti Kalaniemen Postia aluksi Hakolassa, myöhemmin Kantolassa, Aili ja Rauha muuttivat sodan jälkeen Helsinkiin, Aune Naantaliin. Pojat pysyivät Kalaniemessä, Eemeli rakensi Jukolan, Einari Kantolan. Hakolan peltojen viljelyä jatkoivat Kaarlo ja Jussi (Johannes K.A).  Kaarlo ja Hilkka-vaimo toimivat Hakolan isäntäpariskuntana 1970-luvun alkuun saakka. Jussi ja Helena rakensivat Hakojärven rantaan Ranta-Ahon, jossa he kasvattivat Hakolan tapaan lypsykarjaa ja muita eläimiä. Sisarussarjan viimeisenä tuonpuoleiseen siirtyi vuonna 2007 Rauha 92 vuoden ikäisenä.

Nyt meitä Hakolan juurilla olevia on neljässä sukupolvessa yhteensä noin 150. Minkkinen nimeä tottelevia on puolisot mukaan lukien 18 (15+3). Hakolan tilalla "ennen sotia" olleet posti, koulu, majatalo, nelostien risteyspaikka ovat jääneet harvenevan väen muistoihin, mutta tilanpito, maatalous, lypsykarjan pito jatkuu ja kehittyy. Hilkan ja Kaarlon jälkeen isäntänä ja emäntänä jatkoivat poika Seppo vaimonsa Anitan kanssa. Nykyisin maatalousyritystä hoitavat Hakolan poika Janne ja Tiina. 

Vanhoja valokuvia

Uotila

Uotilan pihapiiri 1930-luvulla

Mäkelä

Mäkelä 1960-luvulla

Rinne
Rinteen talo 1960-luvulla

Koski

Kosken talo 1960-luvulla

Mäntylä

Mäntylän talo 1930-luvulla


Hakola

Hakolan talo 1930-luvulla

Soskonniemi

Sukuseuran retki Soskonniemeen kesällä 2015

Aitat

Soskonniemen vanhat aitat kesällä 2015

Soskoniemen kunniakirja

Kunniakirja Minkkisten suvun historiasta Soskonniemessä

David ja Miina, Hakolan isäntä ja emäntä 1800-luvun lopulla

Johan ja Matilda, Hakolan isäntä ja emäntä 1900-luvun alussa

 Kaarlo ja Hilkka, Hakolan isäntä ja emäntä 1900-luvun puolivälissä

Kalle ja Vilhelmiina Minkkinen

Kosken tilan omistajat vuodesta 1887

Kosken talon rappusilla

Kuvassa ainakin Julius ja Viljo Minkkinen

Viljo Minkkinen

Viljo niittohommissa

Tyttöjen kammari Hakolassa, edessä istuu Olga, tuolissa pikkuneiti Leena ja takana Rauha, Aune ja Aili.

Hakolan portilla, kuvassa oikealta vasemmalle pylvään päässä Hakolan poika Eemeli Minkkinen, vieressä sisarukset Vieno ja Elli, naapurintyttö Hannulan Milja ja vasemmalla kätilö.

Jussi (kuvassa oikealla, Johannes K.A, myöhemmin Ranta-ahon Jussi) ja naapurin poika Hannulan Heikki keväthangella Hakolan riihen nurkalla.

Havusalmen miesten, kuvassa oikealla, uutta autoa ihastelevat Hakolan tyttären Helmin perhe eli Hautsalon Matti ja Helmi sekä lapset. 

Rauha miehensä Hjalmarin, taksimies Helsingistä, kanssa vierailulla Hakolassa 50-luvun alussa. Auton takana Hilkka, astinlaudalla Jouko, Ulla, Rauha, Elli, Matilda-mummu, Seppo ja pikku-Eikka (Eino Karlsson, Jampan veljenpoika).

Hakolan tyttäret hiihtolenkillä 1930-luvulla. Vasemmalta Aune, Rauha, Olga ja Aili.

Viljo ja Liina Minkkinen sekä pojat Aarne, Martti, Olavi ja Mikko sekä kesävieraita Mäntylässä.

Aarne ja Sirkka-Liisa Minkkinen kotonaan Mäntylän talossa.

Sukuneuvosto Mäntylässä. Kokouksen alkua ootellaan.